MARIKKI PENTTILÄN KIRJOITUKSIA |
Reviirin numerossa 2/1999 mielipidesivuilla julkaistu repliikki.
Mitä on paimensukuinen lapinkoira englanniksi? |
Viime aikoina on keskusteltu siitä, mikä olisi sopiva englanninkielinen vastine paimensukuinen lapinkoira - nimitykselle. On esitetty monenlaisia yhdistelmiä sanoista alkuperäinen, paimentava, Lapin, lappalainen ja koira. Englannin kieleen väännetyillä ilmauksilla on pyritty selittämään, mikä tämä meidän koiramme on.
Miksi ei seuraavia koirarotujen nimiä ole ”käännetty englanniksi”: basenji, beauceron, bouvier, hovawart, keeshond, kromfohrländer, löwchen, pumi, rottweiler, saluki, viszla - vain muutamia mainitakseni? Siksi, että koiran nimen ei tarvitse selittää. Se on nimi. Koiran historia, ulkonäkö, rakenne, käyttö, kannan suuruus on erillinen teksti nimen jälkeen, suppeammin tai laajemmin, yhteydestä riippuen. Paitsi että olen sitä mieltä, että englannin kieli ei ole mikään apukieli, jolla selitetään kaikki asiat muunkielisille, olen sitä mieltä, että niin kauan kuin tämä meidän koiramme ei ole erillään virallisesta suomenlapinkoirasta, me olemme suomenlapinkoiria eli ruotsiksi Finsk lapphund, englanniksi Finnish Lapphund, saksaksi Finnische Lapphund, ranskaksi Chien finnois de Laponie, espanjaksi Perro finlandés de Laponia. Lapinporokoiran nimitykset ovat ruotsiksi Lapsk vallhund, englanniksi Lapponian Herder, saksaksi Finnische Lapplandhirtenhund, ranskaksi Berger finnois de Laponie, espanjaksi Pastor finlandés de Laponia. (Tiedot antoi puhelimessa Suomen kennelliitosta Leni Nousiainen.) Nimitysten yhteydessä käytetään artikkelia kunkin kielen sääntöjen mukaan. Sen jälkeen kun koiramme on saatu erilleen virallisesta suomenlapinkoirasta, sille voidaan ryhtyä miettimään uutta nimeä. ”Paimensukuinen lapinkoira” keksittiin nimeksi silloin kun vuonna 1981 rajattiin omaksi kannaksi ne koirat, joiden työkoiratausta tiedettiin. Nimitys tuntuu nyt jo hiukan vanhentuneelta. Itse sanon tavallisesti kysyjille, että nämä ovat niitä saamelaisten vanhoja työkoiria. Porokoira olisi oikea nimi poronpaimennukseen käytetylle koiralle, mutta se on omittu lyhytkarvaiselle inarilaisesta kannasta polveutuvalle koiralle. Lystikästä muuten, että rodun nimi on lapinporokoira. Missä muualla on ollut poronhoitoa kuin Lapissa? Saamelaisilla on ollut vain koira. Senhän olemme aina tienneet, ja senhän vahvisti vielä uudelleen Oulun yliopiston suomen kielen lehtori Tuomas Magga kirjeessään Matti Oksamalle (julkaistu sivulla 6 Reviirin numerossa 3/1998). Koira on saameksi beana. Muualta tuleva voisi nimittää heidän koiraansa sámibeana eli saamelaiskoira. Vertaa esimerkiksi sámiduoddji - saamelaiskäsityö; sámimánná - saamelaislapsi; sámisiida - saamelaiskylä. Jos voisimme saamelaisparlamentilta (?) tai saamelaisinstituutilta (?) saada luvan, voisimme antaa paimensukuisen koirakannan nimeksi beana tai sámibeana. Tosin beana-sanan taivutuksesta suomen kielessä syntyisi sellaisia ongelmia, että herää kysymys, olisiko muodostettava tuplanimi beanakoira. Tulisiko siitä sitten muilla kielillä beanahund? beanadog? vai olisiko se itsenäisenä luettelossa basenji, beana, bauceron ... Mutta niin kauan kuin olemme suomenlapinkoiran rekisterissä, olemme suomenlapinkoiria. Olen kuitenkin joskus nähnyt käytettävän - englanniksi - sulkeissa olevaa lisäystä working type, joka varmaan on ihan luvallista, ja joka mielestäni ulkopuoliselle selventää asiaa aivan riittävästi.
|
MARIKKI.PENTTILA @ UUSIKAUPUNKI.FI |
PAIMENSUKUISESTA LAPINKOIRASTA |